Mannerkiven bussilla lähdettiin ja tunnelma oli tiivis, kuten kuvasta näkyy.

Ensimmäisenä kohteena tutustuimme Vierumäen Aavehalliin. Tarinan mukaan Hallin avajaisissa katkesi sähköt, mutta tanssia jatkettiin tuikkujen valossa. Hallin perustaja Eino Kolli totesi, että "täällähän me tanssimme kuin aaveet vain". Nautimme hallissa aamukahvin Salosen Jaskan soitellessa taustalla.

Vierumäki-projektin päällikkö kertoi hallin kunnostamisprojektin vaiheista, varapuheenjohtaja ja retken vetäjä Eero Vikström kuuntelee tarkkana (vas.). Sitten jatkettiin Heinolaan, jossa opas unohti tulla paikalle, joten jatkoimme vanhan kaupungintalon (oik.) kautta kohti Hartolaa.

Hartolan opas otti meidät iloisesti vastaan ja kertoi, että hän oli vastikään ollut tyttärensä luona Mäntsälässä ristiäisissä. Ensimmäisenä kohteena tutustuimme Itä-Hämeen museoon, jonka keskuksena toimii Koskipään kartano (oik.)

Punainen talo (vas.) on kartanon piharakennus. Paikallinen "Osmo Viljanen" (oik.) opasti meitä kartanokierroksella.

Kirjailija Maila Talvio työskenteli tässä huoneessa (vas.). Kartanossa oli eri värisiä salonkeja (oik.)

Kartanossa oli eri värisiä salonkeja (vas.). Kartanon keittiö (oik.)

Piharakennuksen isossa tuvassa oli hämyisä tunnelma (vas.). Punaisesta sivurakennuksesta löytyy myös Mika Waltarin sininen työhuone (oik.).

Tuulimyllyn viereisessä vajassa säilytetään mm. ylellisiä hevosvaunuja.

Kartanokierroksen jälkeen jatkoimme Hartolan harmaakivikirkolle, joka on Josef Stenbäckin suunnittelema. Hän suunnitteli myös alttaritauluna olevan lasimaalauksen "Teidän edestänne".

Ruokailimme Hartolan Linna-hotellissa, joka oli tehty vanhan navetan sikalaosastoon.

Matka jatkui Sysmään, jossa tutustuimme Suomen harmonikkamuseoon. Vuoden teemahenkilöksi oli nimetty mäntsäläläinen tunnettu harmonikkataituri Taito Vainio.

Iltapäiväkahvit juotiin Kalkkisissa Pihamaan viinitilalla.

Pulkkilanharjulla katselimme bussin ikkunasta Helsingin juomavesitunnelin lähtöallasta eli Päijännettä (vas.). Vääksyn kanavalla kuulimme esitelmän kanavan historiasta ja lähdimme kävelemään kohti kanavan sulkupaikkaa.

Sillalta avautuivat vehmaat näkymät ja "Kesä käsillä" käsityökeskus (vas.). Kävelyreitillä ohitimme myös kanavan rakentajien muistomerkin (oik.).

Kanavan sulkupaikassa söimme jäätelöä ja katselimme, kun veneet ja laivat nousivat Päijänteeltä Vesijärven tasolle. Mäntsälä-Seura tarjosi jäätelöt kahdelle Leenalle nimipäivän kunniaksi. Lopuksi suunnistimme kohti Mäntsälää ja kotimatkalla opettelimme uusia Sepänmäki-lauluja.